Taiteellisuus: * 1/2 (Puolitoista tähteä)
Juoni: * * * (Kolme tähteä)
Miljööt: * * * * (Neljä tähteä)
Ajatusten herättävyys: * (Yksi tähti)
Stereotypiakatsoja: Löysähkösti pukeutuva, noin 20-vuotias kaupunkilaisnuori, joka tietää, että rap-musiikkia tehdään USA:n ja Suomen lisäksi myös maailman muissa maissa. Lähtisi lomamatkalleen mielummin Beirutiin, kuin Osloon.
Oheisviini: Tilaisuus järjestettiin virka-aikana, joten oheisviiniä ei ollut.
Tsotsi on vuoden 2005 parhaana ulkomaisena elokuvana Oscarilla palkittu, puhutteleva draama, joka kertoo Tsotsin "isännöimästä" , väkivaltaisesti ryöstelevästä nuorisojengistä. Taide2006 -projektia edeltänyt Taide2005 -projekti kirjoitti Tsotsista jo marraskuussa 2005, kun Etelä-Afrikan kirjeenvaihtajamme kävi tutustumassa elokuvaan Kapkaupungin kansainvälisillä filmifestivaaleilla. Etelä-Afrikan kirjeenvaihtajamme kertoi nyt Suomessakin nähtävästä elokuvasta seuraavasti:
Etelä-Afrikka ei ole itsenäisesti tuottanut monta elokuvaa, joista ns. länsimaat olisivat päässeet nauttimaan. He ovat olleet mukana muutamissa projekteissa, Hotelli Ruanda parhaana esimerkkinä, jotka ovat menestyneet, mutta käsitteenä etelä afrikkalainen filmi ei ole kovinkaan tunnettu. Tsotsi- elokuva saattaa muuttaa tilanteen. Tsotsi on toistaiseksi ollut esillä ainakin Glasgown ja Toronton festivaaleilla ja yli tuhat kopiota on myyty ympäri maailman. Elokuva sai Etelä Afrikan ensi-iltansa sateisessa Kapkaupungin perjantai-illassa 11.11.2005 Cape Town International Film Festivalin avajaiselokuvana.
Tsotsi tarkoittaa rikollista ja pahista Etelä Afrikan apartheidin jäänteissä ns. mustissa kaupunginosissa. Puhuttava kieli on näille alueille ominaista sekoitusta Tswanasta, Xhosasta, Zulusta, Vendasta, Ndebelestä, Englannista ja muista maan yhdestätoista virallisesta kielestä. Tarina on koskettava kertomus arkipäivästä ja vastoinkäymisistä, joita köyhyys, alkoholi ja apartheid-vihan perintö voi pahimmillaan tuottaa. Väliinpitämättömyys yhdistettynä hyvin rajoitettuihin mahdollisuuksiin elämässä ja vaikeat kotiolot ovat lähtökohtina nuorelle miehelle, joka käyttää ainoastaan nimeä Tsotsi. Tarina vie katsojan ilman pahempia kliseitä uskomattomissa maisemissa väärältä tieltä omantunnon löytymiseen. Tarina sinänsä itsessään kuulostaa pahemman luokan ”mitättömyydestä keskinkertaisuuteen”- kliseeltä, mutta ei ole sitä koska muutos tapahtuu hyvin inhimillisellä tavalla. Näyttelijäsuoritukset ovat uskomattomia, mutta elokuvan paras puoli mielestäni on cinematografia. Kuvat ovat upeita ja kuten aina hyvissä elokuvissa toivoin, että olisin voinut tulostaa kohtauksista valokuvia, laittaa ne seinälle ja kertoa kaikille itse ottaneeni ne. Elokuvan musiikki oli paikallista Kwaitoa, joka on sekoitus Hip Hoppia, Housea ja paikallista traditionaalista musiikkia ja se toimi erittäin hyvin kohtauksissa.Olen itse erittäin kiinnostunut Etelä Afrikasta maana ja kulttuurina, mutta suosittelen tätä filmiä vaikka et Mandelan lisäksi maasta muuta tietäisikään. Jos et tiedä Mandelaa sitten joudun pyytämään sinut ulos eloKuvasalista.
