Taiteellisuus: * * (Kaksi tähteä)
Miljööt: * * * (Kolme tähteä)
Erityistä: Postia pappi Jakobille on erittäin vahva kandidaatti Taide2009-palkinnon voittajaksi.
Naispuolinen elinkautisvanki armahdetaan 12:n vuoden istumisen jälkeen, ja hänelle tarjotaan töitä sokean papin apuna. Tehtävänä on lukea papille tuleva posti ja kirjoittaa vastaukset tämän sanelun mukaan. Ja siinäpä se pääpiirteittäin.Klaus Härö on kylmähermoinen mies. Hän on uSkaltanut jättää kaikki ylimääräiset krumeluurit syrjään ja keskittyä elokuvassaan yksinomaan oleelliseen. Ilman turhaa dramatisointia, ilman turhia kevennyksiä, ilman "kuumimpia" näyttelijöitä ja ilman superlatiiveja. Hän on uskaltanut mennä suoraan asiaan ja kertoa voivatko pappi ja kyyninen vanki tehdä toistensa elämästä rikkaamman. Kun hän on saanut sen kerrottua, elokuva loppuu. Mielenkiintoista tässä kaikessa yksinkertaisuudessa on myös se, kuinka suureen rooliin näyttelijöiden pienimmätkin ilmeet ja eleet nousevat. Heiltä ei odota sanoja, sillä he kertovat tarvittavan myös toisin.
Postia pappi Jaakobille on nostalginen, koskettava ja poikkeuksellisen syvälle osuva elokuva. Sen jälkeen ei voi olla arvostamatta edes hitusen Klaus Härön tunnetajua ja kunniakasta tapaa kuvata inhimillisiä ihmisiä. Postia pappi Jaakobille on hieno elokuva.
Taustamusiikkina tätä tekstiä kirjoitettaessa soi: Abba - Abba
