Taide2005 -projekti, YHTEENVETO JA PALKITUT

Taide2005 -projekti on nyt valmis ja sen on aika tehdä tilaa seuraavalle, vuoden 2006 taide-elokuvia arvioivalle projektille. On loppupuheenvuoron aika.

Elokuvallisen kokonaisuuden valossa vuosi 2005 ansaitsee arvosanan välttävä. Luonteeltaan se tulee jäämään mieliin ehkä kaksijakoisimpana ja erikoisimpana vuotena, mitä Taide2000:n projektit ovat viisivuotisen historiansa aikana arvioineet. Neljän- ja viiden tähden elokuvia julkaistiin kuluneen vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana varmasti useampia, kuin yhtenäkään vuonna aiemmin. Kokonaisarvosanan välttävä selittäisi tähän nojaten se, että alkuvuodesta olisi elokuvateattereissa näytetty yhtäläisellä tahdilla floppeja, yhden tähden elokuvia, mutta kun näin ei ollut. Syy siihen miksi taidevuosi 2005 jäi yleisarvosanaltaan välttäväksi, on elokuvallisesti todella laimea kausi, syväsuhdanne, joka kesti Taide2004 -projektin loppupuolelta aina syyskuuhun 2005 ja Paradise now -elokuvaan asti. Ennen syyskuuta elokuvatarjonnan suvereenia parhaimmistoa edusti muun muassa Herra Ibrahim ja koraanin kukkaset, joka olisi muussa ympäristössä ollut korkeintaan "ihan ok leffa". Syväsuhdanne sai nimensä sen kuristavasta otteesta ja siitä epätoivon ja epäilyksen tunteesta, jonka aikakausi uusien, vaikuttavien ja uskottavien taide-elokuvien tulevaisuuden osalta synnytti. Pimeys joka jaksoa hallitsi, osoitti eron on matala- ja syväsuhdanteen välillä.

Tästä synkästä ajanjaksosta huolimatta päättyvä vuosi ja Taide2005 -projekti välttivät kokonaisuutta ajatellen, syyskuun jälkeisten elokuvien ansiosta, katastrofin. Taide2005 -projekti voi siis alkuvuodeSta huolimatta, ylpeänä vakuuttaa Vuoden vaihtoehtoelokuvan valinnan olleen vaikean.

Pyramidin jalka on heikko, mutta sen kärki on partaveitsen terävä.
Taide2005 -projekti/taiteellinen johto


Vuosi 2005 merkitsi jälleen yhtä käännekohtaa Taide2000:n historiassa. Markkinoilla vallinnut vaihtoehtoelokuvien investointitaso ja jopa negatiivinen kehitys päämarkkinoillamme on nyt muuttumassa. Vuoden viimeisen neljänneksen useat 4-5 tähden tuotannot lupaavat alkavalle Taide2006-projektille hyvää. Toisaalta kulunut vuosi osoitti, että markkinoiden muutokset ovat ennalta-arvaamattomia eikä niihin voi varautua edes vuosien kokemuksella. Uskomme kuitenkin, että Taide2005-projektin havaitsema rohkeus ja ennakkoluulottomuus tehdä poikkeuksellisia valintoja tulee jatkumaan ja vahvistumaan ensi vuoden elokuvissa.

On myös aika onnitella Taide2000:ta sen viisivuotisesta taipaleesta. Matkan varrella on luonnollisesti ollut niin hyviä kuin vaikeitakin aikoja. Olemme joutuneet kohtaamaan valuuttakurssivaihteluiden vaikutukset, Irakin sodan, Aasian Sars-epidemian ja Euroopan matalasuhdanteen. Mutta viisi vuotta pitää sisällään myös useita nopean kasvun ja kehityksen kausia, joista erityisesti mainittakoon Taide-elokuvien projekti 2000 sekä T03 (Taide2003 -projekti). Erityinen kiitos kuuluu vuonna 2004 aloitetuille Stockholm Tours –matkoille, joita Taide2000 jatkaa kuluneen vuoden lopussa sovitun lisämäärärahan turvin. Kuluneet viisi vuotta ovat kokonaisuutena olleet menestyksekkäät. Odotamme kuitenkin tulevaisuudelta vieläkin enemmän. Taide2000:n nykyinen tilanne muistuttaa monilta osin vuoden 2000 tilannetta. Olimme silloin ja olemme nyt täynnä pioneeriHenkeä. Sekä silloin että nyt voimme odottaa vahvaa kasvua kaikilla nykyisillä toiminnan osa-alueilla sekä laajentumista uusille liiketoiminta-alueille. Vanhaa perinnettä noudattaen haluamme ilmaista kiitoksemme Kino Engelin, Bio Cityn, Dianan, Maximin, Café Engelin ja Åbon ystävälliselle henkilökunnalle sekä muille yhteistyökumppaneillemme. Kiitos kuluneesta vuodesta ja onnistuneesta Taide2005 -projektista kaikille vähemmissäkään määrin osallistuneille.
Taide2005 -projekti/operatiivinen johto


TAIDE2005 - VUODEN VALINNAT:

Taide2005 - Vuoden elokuvateatteri: Bio City
Haastajat: Kino Engel, Diana.

Taide2005 - Vuoden näyttelijä: Gael Garcia Bernal /Moottoripyöräpäiväkirja
Haastajat: Julie Jentsch/Sophie Scholl, Daniel Auteuil/Teidän jälkeenne.

Taide2005 - Vuoden elokuvamusiikki: Sophie Scholl
Haastajat: Broken flowers, Siniset sanat

Taide2005 - Vuoden vaihtoehtoelokuvat:

sija 5. Paradise now

sija 4. Uskollinen puutarhuri

sija 3. Moottoripyöräpäiväkirja
Elokuvan miljööt olivat ylivoimaiset, jopa vuosikausiin. Lisäksi elokuva oli realistinen, valoisa ja sen ihmissuhteet olivat mielenkiintoisia, mukavia seurata. Ainutlaatuista elokuvassa oli myös juonen kehitys. Alun kepeä road-movie kasvoi ikäänkuin hiipimällä ajatuksia herättäväksi, jopa kantaaottavaksi teokseksi.

sija 2. Whisky (R&A)
Whisky on virheetön ja varma taide-elokuva. Se täyttää leikiten kaikki ne pykälät, joiden perusteella taide-elokuva määrittyy. Siinä on kevyttä sarkasmia, elokuvan henkilöt ovat oudohkoja, työn tekoa ja itse työtä tuodaan esiin taiteellisen pelkistetysti. Ihmissuhteet, asunnot, ajanvietteet, juoni, tunnelma, kaikki. Myös tässä elokuvassa on kiiteltävä miljöötä. Uruguay näyttää vasten paikallisten viranomaisten mielipidettä, varsin houkuttelevalta maalta. Kokonaisuutena Whisky on tyylikkään hillitty, mutta syvä.

Vuoden Vaihtoehtoelokuva 2005: Sophie Scholl

Sophie Scholl on provosoiva. Se haastaa yhteiskuntakriittiseen ajatteluun ja ennenkaikkea painostaa katsojansa arvioimaan mielessään omaa linjanvetoa hyvyyden ja pahuuden välillä. Sophie Scholl ei ollut varsinainen taide-elokuva, eikä sen aihekaan ollut ehkä kaikkein haasteellisin, mutta puhuttelevuudessaan ja tunteiden sekä ajatusten herättäjänä se oli sen sijaan täysin ylivoimainen. Elokuvan juoni, tunnelma, haastavuus ja tulkinnanvaraisuus tekivät siitä suorastaan nerokkaan. Se että elokuva on esimerkiksi miljöönsä puolesta varsin vaatimaton, toimii normaalista poiketen jopa hyvänä ja rikastuttavana piirteenä. Sophie Schollin ja häntä kuulustelevan viranomaisen välinen suhde ja vuorovaikutus ovat ainutlaatuisen hienoja yksityiskohtia. Vaikka kuulustelija onkin tiukka ja ammattitaitoinen, yrittää hän kuitenkin empaattisuudessaan myös pelastaa Sophieta ja neuvoa hänen itsensä kannalta järkevintä vaihtoehtoa. Tilanteen kruunaa kahden edellä mainitun ristiriitaisen piirteen lisäksi kuulustelijan ihannoivahko kunnioitus Sophie Schollin periaatteellisuutta kohtaan.

Sophie Schollin kaltaisissa elokuvissa nousee musiikki usein erittäin merkittävään rooliin. Sophie Schollin musiikit ja erityisesti teemakappale tukivat upeasti elokuvan tunnetilaa. Teemakappale oli melodialtaan niin kaunis, että nukkumaan mennessä pahoitti mielensä kun melodia oli päässyt karkaamaan mielestä.

Kokonaisuudessaan Sophie Scholl on sellainen elokuva, että on vääryys mikäli sitä ei tulla laajemmaltikin tunnustamaan yhtenä 2000-luvun suurena teoksena.


Taide2005 - Erikoispalkinto: Kiukun parempi puoli

Kiukun paremmassa puolessa on kaikki mitäänsanomattoman hollywoodleffan ainekset: Kevin Costner entisenä, sittemmin hieman alkoholisoituneena baseball-pelaajana. Naapurissa asuu yksinhuoltajaäiti, jolla on kolme parinkympin kieppeillä olevaa tytärtä. Tyttäret pelaavat alati alusvaattesillaan tyynysotaa ja ampuvat toisiaan vesipyssyillä... Itseasiassa ei. Kiukun parempi puoli välttää juuri nämä ansat. Amerikkalaiseksi elokuvaksi Kiukun parempi puoli on harvinaisen inhimillinen, eritoten siihen nähden, että elokuva on kuitenkin luonteeltaan kepeä. Tämän oudon yhtälön vuoksi Kiukun parempi puoli ansaitsee Taide2005-erikoispalkinnon.

Haastajat: Puhuva lemmikkilintu/Siniset sanat, Honey babyn loppukohtauksen ja musiikin fuusio.

Taide2005 - Viiniarvostelu

13.12.2005 (Zozo)

Taide2000:n taiteellinen johto on viinivalinnoissaan pyrkinyt systemaattisen linjan toteuttamiseen. Vaikka elokuvakokemusta on pyritty harmonisoimaan elokuvan kotimaan viinituotteilla, tämä linja on välillä tuonut ristiriitaisia kokemuksia ja siitä on aika ajoin jouduttu käytännön syistä poikkeamaan. Tällä kertaa projekti valitsi ruotsalaisen Zozo-elokuvan (arvostelu alapuolella) oheen eteläafrikkalaisen Out of Africa -viinin (Shiraz, 2003).

Viini on maultaan monipuolinen ja voimakas. Siihen vaikuttavat tuhdin 13,5-prosenttisuuden lisäksi ennen kaikkea pippurinen sivumaku. Sivumaku on jopa siinä määrin voimakas, että juoma tarvitsisi rinnalleen muutakin einestä kuin Läkerol-pastilleja. Zozon yllätyksellistä alkua viini ryhdittää erinomaisesti, mutta noin puolessa välissä elokuvaa viinin herat lakkaavat tyystin toimimasta libanonilais-ruotsalaisen maiseman kanssa. Olo on sen jälkeen kuin kokolattiamatto olisi vedetty jalkojen alta, vaikka pettymyksen yli pääsee nopeasti loistavan elokuvan ansiosta. Joka tapauksessa Taide2005-projekti suosittaa femmefatalemaisen Out of Africa -viinin kanssa käytettävän suurta varovaisuutta.



Out of Africa * * (kaksi tähteä)

Zozo (Q1)

13.12.2005

Kokonaisarvio: * * * * (neljä tähteä) Huomaa tiukennettu arvostelu!

Taiteellisuus: * * 1/2 (kaksi ja puoli tähteä)
Juoni: * * * (kolme tähteä)
Miljööt: * * * (kolme tähteä)
Ajatusten herättävyys: * * * * 1/2 (neljä ja puoli tähteä)
Stereotypiakatsoja: 25-vuotias, koulutettu, muodikkaita pipoja käyttävä ja salilla itseään kunnossa pitävä mies. Hänen kaveripiiriinsä kuuluu myös ulkomaista syntyperää olevia tovereita.
Oheisviini: Out of Africa (Arvio erillisenä)


Zozo on Josef Faresin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva sodan keskeltä Libanonista, Ruotsiin muuttamassa olevasta nuoresta pojasta Zozosta ja hänen perheestään. Dramaattisten vaiheiden jälkeen Zozo on tilanteessa, jossa hän istuu Arlandaan lentävässä koneessa yksin. Ruotsissa Zozoa odottavat hänen uudeksi perheeksi muodostuvat isovanhemmat, koulu, uudet kaverit ja "parempi elämä". Elämän paremmuus ei ymmärrettävästikään tarkoita ensikosketuksella mitään muuta kuin sodan puuttumista.

Henkilökohtainen suhde elokuvaan

Elokuva vaikuttaa dramatisoidulta tositarinalta, jota se kaiketi jossain määrin onkin. Tosin, ohjaaja-käsikirjoittaja Josef Fares itse on kiistänyt elokuvan kertovan suoranaisesti hänestä itsestään, vaikka yhtymäkohtia on maallikkonakin nähtävissä runsaasti. Yhtenä merkittävimmistä knopeista lienee se seikka, että Zozon Beirutin koti on Josef Faresin oikea lapsuudenkoti. Josef Fares kävi kuvausten yhteydessä ensimmäistä kertaa vanhassa kodissaan Ruotsiin muuton jälkeen. Taide2005 -projekti tapasi Josef Faresin, hänen vieraillessaan Suomessa alkusyksyllä. Fares kertoi tuolloin vierailustaan ja tunnelmasta entisessä kodissaan. Kaikki näytti kuulemma pienemmältä, mutta tuoksu oli edelleen sama. Ehkä koskettavin yksityiskohta vierailun yhteydessä oli hänen entisten naapuriensa tapaaminen, jotka muistivat Josefin yhä.

Kaunis Beirut

Zozon miljööt ovat upeat. Vaikkei pommien ja luotien muokkaamassa kaupungissa mitään klassista kauneutta olekaan, näyttää Beirut silti kaikessa rosoisuudessaan jossain määrin ylväältä. Kuvien perusteella Beirut voisi hyvinkin olla joku Euroopan kaupungeista, toisaalta kohtaus josta elokuva alkaa, toi ainakin itselleni mieleen sellaisen Los Angelesilaisen kuivuneen kanaalin jossa esimerkiksi Terminator mottoripyörineen ajoi. Ruotsalaisesta maisemasta ja infrastruktuurista ei Zozo saa irti ihan niin paljoa kuin rahkeita olisi. Ulkokohtauksia oltiin kuvattu hieman liian useasti jotenkin epäruotsalaisissa puitteissa, tai ainakin stereotypioista poikkeavissa.

Ruotsalaisten suvereeni kyky

Ruotsalaisilla on maailmassa ainutlaatuinen kyky saada tavallisten ihmisten tavalliset suhteet näyttämään mielenkiintoisilta. En tiedä johtuuko se Siitä että elokuvien tavalliset ruotsalaiset ovat ulkoiselta olemukseltaan niin epäsankarillisia hahmoja, siitä että dialogit pyörivät hyvinkin samastuttavien aiheiden ympärillä, vai siitä että hahmot ovat käytökseltään poikkeuksellisen inhimillisiä. Zozo ystävystyy Leo -nimiseen poikaan, eikä heidän keskinäisen suhteensa kuvaamista voi kuin ihailla. Zozo ja Leo arvailevat toinen toistaan enemmän liioitellen järvessä olevien kalojen määrää tai puhuvat Leon taidosta piirtää. Uskoisin näiden dialogien olevan tylsiä, ellei Josef Fares olisi koskenut niihin ruotsalaistaianomaisella kosketuksellaan. Toinen mainittava hienous Zozossa on sen tapa puhua isosta ja merkittävästä asiasta vertauskuvallisesti, tekemällä siitä arkista. En tarkoita että kaikki maahanmuuttoon liittyvät ongelmat kiteytyisivät Zozon elämään, vaan että elokuva saa katsojansa itse näkemään asioita maahanmuuttajan silmin turhia dramatisoimatta. Se minkälainen haaste ja tehtävä esimerkiksi kielen oppiminen on, on kuvattu Zozossa upeasti... Tehtävän ei tarvitse olla työtä.

Zozo ei ole taide-elokuva, mutta se on hyvä elokuvakokemus.

Taide2005 -projekti tiedottaa

Taide2005 -projekti on tehnyt päätökset koskien kuluneen vuoden vaihtoehtoelokuvien paremmuutta, sekä muita palkittavia elementtejä. Vuoden 2005 viisi parasta vaihtoehtoelokuvaa, vuoden elokuvateatteri, vuoden elokuvamusiiikki, vuoden näyttelijä ja Taide2005 -erikoispalkinnon saaja julkistetaan näillä sivuilla ensi viikon sunnuntaina, kahdeksantenatoista joulukuuta (18.12.2005).