keskiviikkona, maaliskuuta 22, 2006

Romance & cigarettes (Q2)

Kokonaisarvio: * * 1/2 (kaksi ja puoli tähteä)

Taiteellisuus: * * 1/2 (kaksi ja puoli tähteä)
Juoni: * * (kaksi tähteä)
Miljööt: * (yksi tähti)
Ajatusten herättävyys: * (yksi tähti)
Stereotypiakatsoja: Nuorehko pariskunta, joka käy elokuvissa pari kertaa vuodessa tai aina kun siellä menee joku hyvä pätkä. Nainen pitää Susan Sarandonia yhtenä tämän hetken sielukkaimmista näyttelijöistä maailmassa ja mies ottaa saliin mukaan isoimman mahdollisen popparilaatikon.
Oheisviiniä ei virka-aikana järjestetyn näytösen takia ollut... valitettavasti!

Romance & cigarettes on hyvin erikoiseksi tehty, ja nimenomaan tehty elokuva, jota tähdittävät tämän hetken kuumimmat ja halutuimmat näyttelijät: James Gandolfini, Susan Sarandon, Kate Winslet ja Christopher Walken. Tarina kertoo nelihenkisestä perheestä, jonka isällä on avioliiton ulkopuolinen suhde Tula -nimiseen punatukkaiseen naiseen. Romance & cigarettes muistuttaa etäisesti Magnoliaa lukuisine laulunumeroineen.

Kuka jakoi roolit?
MaatalouSväki voidaan jakaa karrikoidusti kahteen kastiin, karjankasvattajiin ja maanviljelijöihin. Karjankasvattajat kasvattavat karjaa ja maanviljelijät viljelevät. Jos mielii leipoa ruisleipää, ei tule soittaa karjankasvattajalle, koska karjankasvattaja kasvattaa karjaa, ei ruista. Näyttelijät voidaan jakaa provosoivasti myös kahteen kastiin. Niihin jotka tekevät taide-elokuvia ja niihin, jotka leimaavat kellokorttinsa Hollywoodissa. Sopii miettiä kumpaan näistä James Gandolfini, Susan Sarandon, Kate Winslet ja Christopher Walken kuuluvat. Romance & cigarettes kaatui Taide2006 -projektin mielestä ensisijaisesti castingiin.

Tasa-arvo
Ikävä sanoa, mutta en ole tähän päivään mennessä keksinyt minkä takia Romance & cigarettes -elokuva on tehty. Se ei nimittäin kerro oikein mistään mitään, ei naurata, ei haasta, eikä jaksa oikein herättää edes tunteita muuten kuin näyttelijöidensä ja feminismiksi naamioidun sovinisminsa puolesta. Pettämisestä kiinni jäänyt perheenisä ottaa mukisematta vastaan kaiken sen henkisen väkivallan, jota petetty äiti tyttärineen harjoittaa, mutta kestää, sietää ja hyväksyy, koska on mies ja sen takia myös vähän vahvempi. En tosin tarkoita sitä, etteikö pettänyt mies ansaitsisi tulla jätetyksi, mutta tuntuu vaan vahvasti siltä, että naisen kosto on miehen kostoa hyväksyttävämpää. Pettänyt nainen voi olla myös uhri, mies ei koskaan. Ei Romance & cigarettes missään nimessä mikään naisasiaelokuva ollut, mutta näin tasa-arvon aikana kaipaisin elokuvilta ihan oikeaa tasa-arvoa, eli sellaista missä miehet tiskaavat ja naiset vaihtavat autoihin talvirenkaat. Tai mies vaihtaa renkaat ja nainen tiskaa, vaikka se lienisikin näin 2000-luvulla hieman turhan stereotyyppistä ja kasaria.

Kokonaisuudessaan Romance & cigarettes on melkomoista ajanhaaskuuta, ellei pidä tanssivia ja omista päättyneistä avioliitoistaan avoimesti kertovia poliiseja suunnattoman hyvänä viihteenä. Väittäisin, että hammaslääkärikäynnin jälkeen on polttavampi tarve soittaa ystävälle ja kertoa kokemuksestaan, kuin Romancen & cigarettesin, koska se ei ole oikeastaan edes mainittavan huono elokuva.