Taiteellisuus: * * 1/2 (kaksi ja puoli tähteä)
Juoni: * * * * (neljä tähteä)
Miljööt: * * * (kolme tähteä)
Ajatusten herättävyys: * * * 1/2 (kolme ja puoli tähteä)
Stereotypiakatsoja: Ulkomailla satunnaisesti asuva, ihmisoikeuksista huolissaan oleva nuorehko nainen, joka ei kaikista kuvauksista ja kirjallisuudesta huolimatta osaa oikein ymmärtää holocaustin järkyttävyyksiä ja ihmisen pahuutta.
Oheisviiniksi suosittelemme jotain korutonta ja sakeaa, ehtoollisviiniä muistuttavaa juomaa. Myös Taide2000:n perinneviini Sangre de Toro saattaisi korostaa elokuvan oikeita piirteitä, mikäli pullosta repii kaikki etiketit mahdollisimman karusti pois. Pullon alkuperäinen ulkoasu huokuu nimittäin sen verran voimakkaasti ystävällisyyttä, että viini saattaa syödä elokuvan vakavastiotettavuutta ilman ulkoista retusointia.
Fateless on kertomus 14-vuotiaasta Györgysta, joka jää hetkeksi kahden äitipuolensa kanssa kun hänen isänsä saa kutsun työleirille. Ei Györgykaan pitkään saa uutta arkeaan elää, ennen kuin hänenkin keskitysleirikierteensä laitetaan käyntiin. Se, kuinka pienestä kohtalo loppujen lopuksi on kiinni, muistuttaa katsojaa alati vaihtoehtoisesta kohtalosta.
FatelesS on aika järkyttävä elokuva. Ei sillätavoin, että elokuvan jälkeen välttämättä oksettaisi, mutta niin, että keskittymisvaikeuksista kärsivä ei muistane vaikeuttaan pariin tuntiin, vaan kokee lähinnä halveksuvaa tunnetta natsismia kohtaan. Eihän holocaustissa ylipäätään mitään järkeä ollut, mutta Fatelessin myötä tuli miettineeksi, että miksei natsit keskittyneet vaan tehokkuuteen ja esimerkiksi ampuneet kaikkia, vaan hirveällä vähdillä ja vaivalla kuljettivat, majoittivat, kiduttivat ja teettivät pilipalihommiaan juutalaisilla. Vaikka vitsiltä saattaa kuulostaakin, niin en tätä sellaiseksi tarkoita, mutta tuotantotehokkuus taisi olla Hitlerille melko vieras käsite. Merkillistä, ettei ylipäätään koko kansasta löytynyt yhtään sellaista ovelaa elämäntapakauppiasta, joka olisi älynnyt estää kaikki sairaat teot vetoamalla ss-joukkojen hitaaseen työtahtiin ja urakan junnaamiseen. Julmuus ja tyhmyys lienevät peräisin samoista geeneistä?Fateless huokuu skandinaavista rehellisyyttä
Itse elokuvalle annan pisteitä sen kerronnasta. Asioita ja tapahtumia ei koettu tarpeelliseksi vähätellä tai dramtisoida, vaan asiat kerrottiin kohtalaisen luonnollisesti. Jos 14-vuotias poika lähetetään keskitysleirille, on oletettavaa että katsoja ymmärtää sen olevan järkyttävää. Ei siitä
tarvi enää erikseen kappaletta säveltää. Ehkä rehellisintä elokuvassa oli kuitenkin keskitysleiriltä hengissä selvinneiden kotiinpaluu. Joitakin tultiin vastaan huolissaan ja järkyttyneinä, toisia ei. Jonkun vaimolla oli sormessaan uusi sormus ja niin se kai oikeastikin oli, vaikka sitä harvemmin tapahtumista kertovissa elokuvissa on esiin nostettukaan. Yksi elokuvan hienoimmista piirteistä oli Györgyn lohtua antava toteamus ihmisen sopeutumiskyvystä eri tilanteisiin. Vaikka elämä keskitysleireillä onkin kaikkea muuta kuin houkutteleva, totesi päähenkilö keskitysleirillä olleen hyviäkin hetkiä; auringonlasku näyttää kauniilta myös huonommissa olosuhteissa ja ystävyys merkitsee yhtälailla.Värit kertovat mielialasta
Fatelessissä oli vaikutettu kekseliäällä tavalla elokuvan tunnelmaan. Mitä ankeampaa elämä oli, sitä lähempänä kuva oli mustavalkoista. Onnellisina aikoina kuva loisti taasen kirkkaammassa väriloistossaan. Koti-ikävä -elokuvassahan käytettiin samankaltaista jippoa, siinä säädeltävänä oli vain kuvan keltaisuus. Miljöiden osalta Fateless ei ymmärettävästikään toiminut matkailumainoksen tavoin, vaikka Budapestistä, varsinkin elokuvan alkupuolella, näytettiin silmää hiveleviä kuvia. Ja olihan keskitysleirejäkin kuvattu tavallaan hienosti, "ongelmana" oli vaan se, että kurassa makaava ihminen on kurassa makaava ihminen vaikka päivä kauniisti paistaisikin.
