Taiteellisuus: * * * (Kolme tähteä)
Miljööt: * (Yksi tähti)
Erityistä: Elokuvassa on käytetty varsin säästeliäästi musiikkia
Tämän hetken trendi on selväSti antaa tarinoille aikaa. Kevätkvartaalin varrella valtaosa näkemistämme elokuvista on ollut kestoltaan yli parituntisia. Luokka oli yksi tämän ryhmän edustajista. Se on siinä mielessä harvinaisen mielenkiintoinen elokuva, että siinä ei periaatteessa tapahdu yhtään mitään, mutta silti se ottaa otteeseensa, eikä tunnu missään määrin pitkäveteiseltä. Räjähdysherkkyys on ilmassa alati, mutta silti itse räjähdystä ei tule odotettua sen enempää kuin pelättyäkään.Yksi Luokan nerokkaimmista asioista on naiseuden kuvaus. Elokuva esittää kerrassaan mainiosti tarinan tytöstä, joka pahoittaa yhtäkkiä jostain miehelle täysin käsittämättömästä syystä mielensä, ja leppyy sittemmin yhtä arvaamattomasti. Tapaus on sikäli varsin aidon ja samastuttavan oloinen, ettei elokuva anna pureskeltua vastausta siihen, mistä kaikki johtui. (En tosin miehenä tiedä antoiko myöskään pureskelematonta)
Sappinesteet elokuva saa kiehumaan muutamasta eri syystä. Yksi suurimmista on oppilaiden asema koulussa. He saavat huomattavan paljon liikaa vastuuta ja luottamusta, ottaen huomioon kuinka huonosti he kykenevät ihmisraakileina annettua vastuuta kantamaan. Katsojana tekisi mieli puuttua peliin siinä vaiheessa, kun opettaja ei osaa olla aikuinen sellaisella hetkellä, jolloin tilanne sitä ehdottomasti vaatisi. Ehkä juuri tästä syystä Luokka on eniten jälkipuintia aiheuttanut elokuva tämän vuoden varrelta. Se taas kertoo siitä, että Perhonen lasikuvussa -tyylisesti pelkistetty elokuva on yksi voimakkaimmin tunteita herättänyt teos.Taustamusiikkina tekstiä kirjoitettaessa soi: Kery James - A L'Ombre Du Show Business
