Kun jo noin vuosi sitten ryhdyimme todella kartoittamaan elokuvia, joista voisi olla koko päättyneen vuosikymmenen parhaiksi teoksiksi, nousi esiin neljä nimeä. Amélie, Goodbye Lenin, Toisen kerroksen lauluja sekä Palindromes. Muut Taide2000-palkinnon voittaneet elokuvat tiputettiin pelistä pois sen takia, etteivät ne olleet riittävän täydellisiä. Niissä kaikissa oli vähintään yksi pieni sivujuonne, jonka takana organisaatiomme ei aivan täysin seissyt.
Jäljelle jääneestä "finaalinelikosta" alunperin vahvimmalta näytti Pariisin Montmartrelle sijoittuva Amélie, joka kuitenkin tiputettiin joukosta ensimmäisenä pois liian suppean näkökulmansa vuoksi. Goodbye Lenin oli myös kaikessa historiallisuudessaan ja yhteiskunnallisuudessaan hyvä vaihtoehto, mutta senkin Taide2000 näki tarkemman pohdinnan jälkeen hiven liian populäärihenkisenä. Muistutimme itseämme siitä, että olemme Taide2000, koska me edustamme valkokankailla esiintyvää taidetta. Alunperin organisaatiomme syntyi sellaisen taiteen ympärille, jonka yksinä tärkeimpinä elementteinä olivat arvaamattomuus ja absoluuttisen tulkinnan puute, emmekä kykene näkemään ainuttakaan hyvää syytä sille, miksi meidän pitäisi luopua perinteikkäästä sapluunastamme. Semminkin, kun tänä nopean kehityksen aikana kaikki muut tuntuvat luopuvan verrattain kevyesti omista identiteeteistään.
Ideologisen pohdinnan seurauksena meille jäi siis jäljelle kaksi hyvää vaihtoehtoa, jotka molemmat olivat lähes täydellisiä vaihtoehtoja Vuosikymmenen elokuvaksi. Taide2000-palkitut vuosilta 2000 ja 2006, Toisen kerroksen lauluja ja Palindromes. Molempia saattoi kuvailla arvaamattomaksi ja vaikutttavaksi taiteeksi, joilla oli myös elokuvallista arvoa, sekä maailmankatsomuksellista vaikutusvaltaa. Kumpikin elokuva oli jättänyt vaikuttavuutensa takia ikuisen muistijäljen mieliimme, ja molemmat edustivat näyttelijäsuoritustensa puolesta Taide2000:n vaalimia arvoja. Valinnasta tuli loppujen lopuksi niin vaikea, että jouduimme turvautumaan leikittelevään metodiin. Päätimme, että vuosikymmenen paras elokuva on yhdysvaltalainen Palindromes. Paiskasimme kättä päälle ja odotimme hetken. Oikeastaan jo ennen kuin kätemme olivat edes koskettaneet toisiaan, tajusimme kumpi elokuvista olisi se kaikkein suurin. Palindromes olisi ollut hyvä valinta, mutta siltikin väärä. Paiskasimme uudelleen kättä ja nousimme altaasta Centralbadetin aurinkotuoleille. Vuosikymmenen elokuva, Roy Anderssonin Sånger från andra våningen - Toisen kerroksen lauluja oli valittu.
Katso katkelma TÄSTÄ
