Konsertti (Q2/10)

Koska ensimmäistä kertaa Taide2000:n historian varrella emme saavuttaneet konsensusta elokuvan arvioinnissa, päätimme tehdä poikkeusratkaisun. Julkaisemme nyt Konsertista kaksi eri arviota, jotka molemmat edustavat ääripäitä.

ARVIO 1:

Kokonaisarvio: * * * * * (viisi tähteä)

Taiteellisuus: * * * (kolme tähteä)
Miljööt: * * * * (neljä tähteä)
Tunnelma: * * * * * (viisi tähteä)
Erityistä: Elokuvassa esiintyy eläköityneen uutistenlukijan Kari Toivosen klooni.
Oheisviini: Le Cardinal chardonnay

Draamakomedia kertoo 30 vuotta sitten hajonneen venäläisen orkesterin kapelimestarista, joka alkaa juonia ryhmänsä uutta nousua Pariisin Chateletissa.

On vaikea nimetä toiSta elokuvaa, joka olisi liikkunut yhtä sulavasti ja nerokkaasti yli katsojan tunneskaalan raja-aitojen, kuin Konsertti. Se oli uskomatonta. Elokuva alkaa ironialta haiskahtavana kohelluksena, jossa lauskulla ambulanssilla orkesteria kokoava kaksikko ja teatraalisesti kuohuvat tunteet luovat yleistunnelmasta varsin hilpeän. Kuin varkain teos kuitenkin kasvaa askel askeleelta yhä uskottavammaksi draamaksi, kunnes se lopulta nousee koskettavasti yhdistyvien linjojensa kautta sellaiselle tasolle, että vastaavaa kokemusta on valkokankailla tuskin muutamaan vuoteen tarjolla.

Elokuvan kepeässä alussa on huomionarvoinen asia se poikkeuksellinen tyyli, joka syntyy, kun venäläisille ja heidän tavoilleen nauretaan kerrankin venäläisittäin, eikä amerikkalaisittain. Se näyttää nimittäin niin maan kuin kansankin sellaisessa valossa, jossa sitä harvemmin pääsee näkemään. Lopun dramatiikassa taas ihailtavaa on venäläinen kauneus, joka poikkeaa sävynsä puolesta hyvinkin paljon länsimaisesta kauneudesta. Täkäläisen elokuvan onnellinen loppu kun jättää helposti katsojalleen alitajuisen tunteen onnen päättymättömästä jatkuvuudesta, mutta venäläinen onni tuntuu paljon enemmän vain tähtihetkeltä, josta ei jää välttämättä enää lopputekstien jälkeen elämään kuin yksi lyhyt ja kaunis, elokuvan arvoinen muisto.

Loppukaneettina on vielä kiiteltävä elokuvan käännettä, jonka oveluutta ja koskettavuutta ei voi kuin ylistää.

ARVIO 2:

Kokonaisarvio: * * (Kaksi tähteä)

Taiteellisuus: * * (Kaksi tähteä)

Miljööt: * (Yksi tähti)

Tunnelma: * * * (Kolme tähteä)

Erityistä: Vaihteeksi venäläinen elokuva

Konsertti-elokuva yllättää sillä, että elokuva muuttaa luonnettaan noin puolivälissä. Siinä missä ensimmäinen puolisko menee muka-hauskassa hengessä pääHenkilöiden ravatessa paikasta toiseen titityy-musiikin siivittämänä, toinen puolisko tuo mukaan vakavampaa meininkiä. Konserttijoukon haaliminen eläkeläisistä ja hampuuseista ampuu tarkoituksella yli, mutta se ei jaksa naurattaa. Loppupuolen draama toimii paremmin ja on välillä jopa erittäin tunnelmallinen huipentuessa kuitenkin ylidramaattiseen musisointikohtaukseen ja disney-loppuun.

Viiniarvio: Le Cardinal chardonnay (Konsertti)

Taide2000 avasi taasen päivän pituuden mukaan määrittyvän valkoviinikautensa Le Cardinal chardonnaylla. Valinta oli juhlallisuuksia ajatellen varsin oivallinen, sillä viini oli hyvin konstailematonta ja rankkaa, ja toi sitä kautta mieleen vuosien takaiset valkoviinikauden avajaiset.

Itse Konsertin rinnalle Le Cardinal ei oikein istunut, sillä se tuntui jäävän hieman ikävään välikäteen. Koska elokuvan tunnelma oli pääsääntöisesti joko pölyistä ja yskivää venäjää tai sitten tyylikästä ja kallista Pariisia, ei välimaastoon sijoittunut viini palvellut oikein kumpaakaan maailmaa. Konsertti olisi kaivannut rinnalleen joko jotain aivan järkyttävää venäläistä kilju-viiniä tai sitten sampanjaa. Le Cardinal kun oli enemmänkin sellaisen jätetyksi tulleesta hedelmäkauppiaasta kertovaan elokuvaan sopiva ärrimurri.

Taide2000 - 10 vuotta

Kokosimme Taide2000:n juhlavuoden kunniaksi yhteen muutamia eri ihmisten meille lausumia kauniita kiitoksia. Kuten sanotuista sanoista voi helposti päätellä, ei Taide2000:n merkitystä ja tärkeyttä tule suotta vähätellä. Me selvästikin vaikutamme ihmisten elämään.

Seuraavassa vain murto-osa niistä kaikista kauniista sanoista, joita olemme kymmenen vuoden aikana saaneet osaksemme:

"Wau"
"Tehän olette käyneet katsomassa monta elokuvaa"
"Tosi hyvä juttu hei"
"Finnkino oli antanut tolle kolme tähteä teitä ENEMMÄN"
"Että oikein kymmenen vuotta"
"Hei te ootte niin ihanii"
"Ai te ootte nähny senkin elokuvan"
"Yllättävän pitkään te olette kyllä jaksaneet"
"Teidän elokuva-arvionne ovat kyllä ainutlaatuisen hyvin jäsenneltyjä, ja niissä otetaan juuri oikealla tavalla kantaa juuri oleellisiin seikkoihin"
"Täytyy googlata"
"Tsiisus"
"Olen minä Taide2000:sta kuullut"
"Minä kuvittelin, että te käytte jossain taidemuseoissa, mutta nämä elokuvat ovat kyllä selvästi osuvampi juttu"
"Suosittelen tätä ilman muuta kaikille ministeriössä"
"Toi kolmen tähden boikotointi on oikeesti tosi hyvä idea"
"Kymmenen vuotta? Huh huh!"

Pakko silti myöntää, että laadukkaasta työstämme ja kiitollisista ihmisistä huolimatta, olemme joutuneet kohtaamaan pitkän matkamme varrella myös muutaman soraäänen. Onneksi kuitenkin vain muutaman:

"Minä vihaan teitä saatanan homot"
"Tämähän on ihan täyttä perseilyä"
"Herrat lipittävät halpoja viinejä, katsovat vanhoja leffoja ja luulevat olevansa taiteilijoita"

Mutta, onneksi meille on sanottu kerran myös näin:

"Ihan totta, jos teitä (Taide2000) ei olisi, en minäkään!!!"


(Onnittelusähkeitä Taide2000:lle voi lähettää osoitteeseen: taide2000@gmail.com)