Kuten pääkirjoituksessamme vuoden vaihteessa kirjoitimme, uskomme taide-elokuvien uudelleentulemiseen sitten vuoden 2004. Näyttelijä Maria Järvenhelmi oli uskomuksemme kanssa pitkälti samoilla linjoilla. Hän kiteytti taide-elokuvien mystisen katoamisen luonnollisella aaltoliikkeellä. Järvenhelmi sanoi elokuvien elävän, ja aina eläneen näin. Samalla hän vertasi elokuva-alaa ja levy-yhtiöbisnestä toisiinsa todeten, että molemmissa vallitsee vuoroin suurten yhtiöiden ja riippumattomien pienten toimijoiden valtakausi. Hän luottaa taide-elokuvilla olevan kuitenkin aina sen verran kysyntää, ettei taide-elokuvallista "konkurssia" ole syytä pelätä. Ainakin hän on saanut "lamasta" huolimatta työskennellä tasaisesti vaihtoehtoisten elokuvatöiden parissa. Järvenhelmi yhtyy myös Taide2006 -projektin uskomukseen siitä, että vaihtoehtoiset elokuvat ovat juuri nyt nousukauden kynnyksellä.Kaurismäki ei ole paskiainen
Aki Kaurismäestä on muodostunut julkisuuskuvan perusteella ehkä jossain määrin vihainen, synkkä ja jopa agressiivinen käsitys. Maria Järvenhelmi kuitenkin kumoaa moiset väitteet. Ainakin hänen kokemuksensa Akista ovat huomattavan paljon positiivisemmat. Kaurismäkeläiseksi leimautumista Järvenhelmi ei pelkää: "Emmä usko et tässä vaiheessa ja tällä tavalla, kun mullakin on muutamia eri näköisiä elokuvarooleja ja päärooleja takana. Nyt kun elokuva tulee tässä vaiheessa ja kun mä en ole ollut aina vaan Akin leffoissa" -perustelee Järvenhelmi. Sen sijaan hän pitää Laitakaupungin valoja hyvänä näyteikkunana maailmalle. "Aki on yksi maailman parhaista elokuvaohjaajista, joten on selvää että hänen tekeleitään seurataan ympäri maailman." Sitä, odottaako hän jonain päivänä työpuhelua maailmalta, vastasi hän leikkisän myönteisesti: "Toivottavasti. Emmä o oikeastaan viittiny mennä asioitten edelle, mut katotaan nyt mitä tämä vuosi tuo tullessaan".
Taide2006 -projekti/Taiteellinen johto
