keskiviikkona, tammikuuta 30, 2008

Väärentäjä (Q1/08)

Kokonaisarvio: * * * (Kolme tähteä)
Taiteellisuus: * * (Kaksi tähteä)
Miljööt: * * (Kaksi tähteä)
Oheisviiniksi sopinee parhaiten jokin saksalainen punaviini. Tärkeintä kuitenkin, ettei viini ole liian täyteläistä.

Hitlerin aikaiSen Saksan yhtenä sodankäynnin strategiana oli kaataa Britannian ja Yhdysvaltain taloudet. Keinona käytettiin väärennettyä rahaa, jota alettiin painaa keskitysleirille joutuneen mestarillisen juutalaisväärentäjän avustuksella.

Keskitysleirielokuvat toistavat toinen toisiaan. Niiden ympärille voidaan rakentaa erilaisia kehystarinoita, mutta keskeisin tunnelma on silti aina sama, masentava harmaus. Ei sillä, että etninen puhdistus nyt mitään sunnuntaisiivoa muistuttaisikaan, mutta esimerkiksi Päivä ilman sotaa tarkasteli muutoin ahdistavaa sodankäyntiä joulun yli kestäneen tulitauon kautta erittäin onnistuneesti. Olisi hienoa nähdä joskus myös keskitysleirielokuva, jossa olisi muutakin toiveikkuutta kuin usko vapaudesta. Väärentäjässä ilon aihetta antoi se, että vangitut olivat päässeet parhaille mahdollisille paikoille, mutta elokuva olisi ollut parempi, mikäli vangitut olisivat edes hetkeksi voineet unohtaa oman asemansa. Todellisuudessa joku juutalaisista on aivan varmasti unohtanut hetken häivähdykseksi ympäröivän maailman ja nähnyt vain maasta pilkistävän leskenlehden. Sen hetken ympärille jonkun pitäisi tehdä elokuva.

Taustamusiikkina tätä tekstiä kirjoitettaessa soi: P3Street, Tukholma