Taiteellisuus: * * (Kaksi tähteä)
Miljööt: * * (Kaksi tähteä)
Tunnelma: * * (Kaksi tähteä)
Erityistä: Taide2000:n kantakahvila Café Engel sulki ovensa näytöksen aikana.
Oheisviini: Taide2000:n perinneviini Gato Negro merlot
NäyttelijäpariSkunta Minna Haapkylä ja Hannu-Pekka Björkman oli harjoitellut keittiönsä pöydän ääressä yhteisiä kohtauksia ennen Kuulustelun kuvauksia, ja se näkyi. Heidän yhteiset kohtauksensa olivat ainoita asioita puvustuksen lisäksi, jotka Kuulustelussa saavat synninpäästön. Kaikki muu kyseisessä elokuvassa oli aivan uskomatonta tuubaa. Jopa siinä määrin, että elokuvan loppumetreillä osa Taide2000:n jäsenistä vaihtoi elokuvan äänet kuulokkeista kuunneltuun musiikkiin, ja alkoi seurata elokuvaa tekstityksen kautta. On täysin käsittämätöntä, miten Minna Haapkylä saattoi saada Jussin juuri tällaisella näytelmäkerhosuorituksella, sillä hänen työnsä laatu oli todella kaukana siitä, mihin hän normaalisti kykenee. Olkoonkin, että rooli oli haastava.
Eivätkä muutkaan kaksisesti pärjänneet. Hannu-Pekka Björkman oli aika ok, Pertti Sveholm välttävä, mutta muiden työskentely olikin sitten heikkotasoisuudessaan niin hämmentävää, että heidän puheistaan tahtoivat mennä sanat ohi korvien. Se on kiusallista jo sinänsäkin, mutta erityisesti tässä tapauksessa, koska elokuva oli luonteeltaan sellainen, että katsojana olisi ollut valmiudessa seuraamaan hienoakin hienompia nyansseja ja mielenliikkeiden signaaleja.On pakko tunnustaa, että tuntuu hieman arveluttavalta antaa vain yksi tähti elokuvalle, jota lähes kaikki muut ovat varauksetta suitsuttaneet. Tilanne on kuitenkin se, että joko me, tai sitten muut, ovat nähneet jotakin todella pahasti väärin. Vaikka kuinka kääntäisimme ja vääntäismme, emme kykene siitäkään huolimatta näkemään Kuulustelua sellaisena elokuvana, josta voisi maksaa ylpein tai edes tyytyväisin mielin elokuvalipun hintaa.
Taustamusiikkina tätä tekstiä kirjoitettaessa soi: Herra Ylppö & Ihmiset - Pojat Ei Tanssi
