Taiteellisuus: * * * (Kolme tähteä)
Miljööt: * * * * * (Viisi tähteä)
Erityistä: Vauhtiinsa nähden poikkeuksellisen uskottava draamaelokuva.
Oheisviinisuositus: Obikwa merlot (Etelä-Afrikka). Rypäleinen viini on samanaikasesti sekä voimakas, että laiha ja sen olemuksessa on aistittavissa elokuvan kanssa kohtaavia jyrkkiä piirteitä.
Turkkilainen maahanmuuttaja vuokraa itselleen ilotytön elämänkumppaniksi ja kun tämä yllättäen kuolee, lähtee miehen täysi-ikäinen poika etsimään ilotytön Istanbuliin jäänyttä tytärtä mahdollistaakseen tämän opiskelun. Samaan aikaan alkaa tyttärellä kuitenkin turkkilainen maa polttaa jalkojen alla ja hän lähtee äitinsä perään Saksaan.TurkiSta aikoinaan Bremeniin muuttaneen Alin ja ilotytön suhde kehittyy turhan nopeasti turhan syvälliseksi. Se on Taivaan reunalla -elokuvan lapsus, ja ilman sitä kokonaisuus olisi viiden tähden arvoinen, sillä muilta osin elokuva on äimistyttävän upea. Yhdysvaltalaisilla action-elokuvilla on monesti sellainen harhaanjohtava vaikutus, että tuntuu kuin ihmishengistä olisi tullut yleisestikin ottaen valkokankaiden arvotonta kulutustavaraa, mutta se ei ole totta. Taivaan reunalla on oivallinen osoitus siitä, että yksittäinen elokuva määrittää itse ihmiselon arvon. Fatih Akinin ohjaamassa elokuvassa nimittäin kuolema sattuu ja puristaa sielua.
Taivaan reunalla on muutenkin rajoja rikkova kokonaisuus, sillä tarina viedään sellaiseen lopputulemaan mitä harvassa elokuvassa rohjetaan tehdä. Useat toisiaan risteävät elämänpolut eivät ole mikään uusi keksintö, mutta tästäkin kerrontatavasta ollaan saatu rohkeuden vuoksi huomattavia rikkauksia irti. On tärkeää, ettei teoksen oleellisin pointti ole juuri tarinoiden risteily, vaan itse tarinat, jotka voidaan haluttaessa kruunata tai viimeistellä risteämisellä. Kohtalolla leikittely on vaarallista, mutta Taivaan reunalla säilyttää hienoisen kyynisyytensä takia hienosti uskottavuutensa.
Roolihahmojen vahvuus piilee siinä, että kaikilla ihmisillä on omat huonot puolensa, ellei muuta niin ainakin ylimielinen olemus. Mikäli yksi ylimielisyyteen taipuvainen ilme tai ele elokuvan ensimetreillä pystyy luomaan elokuvan loppuun asti kantavan sävyn jostain hahmosta, voidaan teoksen sanoa olevan herkkä. Tekijöiden suuresta ammattitaidosta viestii myös se, että katsojan suhtautumista päähenkilöön voidaan ohjailla suuntaan ja toiseen ilman sen dramaattisempia käänteitä. Taivaan reunalla onnistuu myös kiteyttämään kauniisti vanhempien rakkauden laadun lapsiaan kohtaan, joka kestää ja riittää riippumatta siitä, minkälaisen polun lapsi kulkeakseen ottaa.Maisemista vielä sen verran, että markkinointimaailmalla on vielä rutkasti opittavaa, mikäli yksikään Turkkiin operoiva lentoyhtiö ei älyä mainostaa itseään tämän elokuvan alussa.
Taustamusiikkina tätä tekstiä kirjoitettaessa soi: SPRAYdio Manilla
