keskiviikkona, helmikuuta 13, 2008

Persepolis (Q1/08)

Kokonaisarvio: * * (Kaksi tähteä)
Taiteellisuus: * * (Kaksi tähteä)
Miljööt: * (Yksi tähti)
Erityistä: valloittava Eye of the Tiger -tunnusmusiikki
Oheisviini: GD Red (Arvio erillisenä)

Marjane Satrapin sarjakuvakirjoihin perustuva Persepolis on elämänkertaelokuva tytön elämästä Iranissa 70-luvulta lähtien, islamilaisen vallankumouksen ja sen jälkipuinnin aikana. Ensin tulevat hunnut, sitten ajojahti vallankumouksellisia koHtaan ja sitten pommit. Lopulta turvattomuus johtaa maastapakoon. Ulkomaillakaan ei elämä ole helppoa, vaikka se siltä ensin vaikuttaa.

Persepolis on mustavalkoinen piirrosanimaatio, joka yrittää jäljitellä sarjakuvien tunnelmaa. Jos fanittaa Satrapin sarjakuvia, pitää varmasti myös elokuvasta. Muille elokuva on enemmän dokumentti Iranin lähihistoriasta, vieläpä piirros-sellainen, eikä tarjoa samaa fiilistä kuin oikea (väri)elokuva. Tai ehkä oma mielikuvitukseni on kaiken muissa leffoissa tarjotun väriloiston jälkeen jäänyt niin lattealle tasolle, että animaatio ei jaksa sytyttää. Ken tietää. Joka tapauksessa nuoren tytön elämään on vaikea samaistua piirroshahmon kautta samalla kun teini-ikäisen tytön aikuistumisriitit jäävät nekin hieman kaukaisiksi. Plussaa kuitenkin viileälle taustamusiikille.

Taustamusiikkina tätä tekstiä kirjoitettaessa soi: Eye of the Tiger (Persepolis)