Taiteellisuus: * * * * (Neljä tähteä)
Miljööt: * * (Kaksi tähteä)
Miljööt: * * (Kaksi tähteä)
Erityistä: Toistaiseksi jakson ehdottomasti taiteellisin elokuva.
Oheisviini: Viña Maipo Cabernet Sauvignon. Keskitäyteläinen, pehmeä ja herukkainen viini sopi Tidelandin seuraksi kelvollisesti. Parempaan lopputulokseen oltaisiin päästy, mikäli oheisviini olisi ollut sinkkisempää ja laihempaa. Täyteläisyyteen taipuva viini ja elokuva, jota hallitsee hiekka ja kuiva heinä, eivät olleet välttämättä ne ilmeisimmät toverukset.
Ala-asteikäisen tytön isä on Hectorin (Heikki Harma) näköinen rokkari, joka lähtee aina iltaisin tyttären steriloimilla neuloilla iltakävelyyn verrattavalle pienelle matkalle. Skitsofreenisen oloinen äiti syö puolestaan laatikoittain suklaapatukoita ja rähjää ja rutistaa tyttöään vuoroin. Selkeälinjaisen arjen katkaisee yllätysmatka mummolaan, jossa tytär tutustuu uusiin, yhä oudompiin ihmisiin.Kuten sanottua, Tideland on toiStaiseksi kevätkvarttaalin taiteellisin elokuva. Sen ongelma on vaan se, että taiteellisuutta tunnuttiin haetun hivenen liian agressiivisesti, jonka seurauksena sen outous ilmeni aavistuksen väkinäisenä. Tuntui kuin käsikirjoituksen valmistumisen takeeksi oltaisiin käytetty päihteitä, mutta totaalisen mielen vapautumisen sijaan olisikin uneen ilmestynyt käsikirjoituksen näköinen peikko kummittelemaan valmistumattomudellaan. Se on kuitenkin pakko myöntää, että hyvin etäisesti The Propositionin näköinen elokuva sisälsi kaikki ne taiteelliset elementit, joita vain etsiä osasi, eli sikäli kyseessä on puhdas taide-elokuva. Kokonaisuutena Tideland oli aavistuksen puuduttava ja vieras, eikä sen sisällä oikein jaksanut pysyä vaikka kyennyt olisikin.
Taustamusiikkina tätä tekstiä kirjoitettaessa soi: B96, Minneapolis, USA
